Blogin avaus: häämatkan suunnittelua
Viisi viikkoa lähtöön ja pitkään suunniteltu unelma alkaa lähestyä todentumista. Maailmanympäri reissulla riittää lentoja varattavaksi, joka tarkoittaa internetin sivustojen parissa surffailua silmien jo sumentuessa näin iltasella, puheluita, eri matkanjärjestäjien kilpailutuksia ja päivämäärien vääntelyitä ja kääntelyitä. Suuret linjat alkavat olla valmiina ja reitti kulkee filippiineiltä Uuteen Seelantiin, Tongalle, Chileen ja Kolumbian kautta kotiin. "Huikeeta!" Esa Saarisen lempiadjektiivia käyttääkseni.
Sen jälkeen, kun suuret linjat on suunniteltu alkaa sen selvittely mitä kussakin maassa voi ja kannattaa valitun ajan puitteissa tehdä. Liian tiukka aikataulu aiheuttaa ahdistusta ja liian löysä tuottaa huonon omantunnon niistä paikoista jotka jäävät näkemättä. Kiihkeään mieleen työntyy ajatus "kerran siellä nyt ollaan, niin miksei sitten käytäisi siellä ja täällä ja tuolla". Onneksi on sen verran päässyt maailmalla pyörimään, että loppujen lopuksi merkityksellistä on muutaman unelmapaikan löytäminen (joka tapahtuu lähes poikkeuksetta paikan päällä) sekä lokaalien, muiden reissareiden ja Karoliinan kanssa ajattomien hetkien jakaminen. Loppujen lopuksi suhtaudun suunnitelmiin kuten John Lennon kappaleessaan Beautiful Boy "Life is what happens to you while you're busy making other plans"
Kiitos kaikkien sukulaisten ja ystävien (jotka muodostanevat valtaosan mahdollisista lukijoista) unelmatukien, häämatkamme tulee olemaan hieman poikkeuksellinen yleisestä matkustustyylistämme. Tarjoituksena on sijoittaa mm. lähes omalla luksus-saarella vietettäviin ensimmäisiin päiviin ja mm. auton vuokraukseen Uudessa-Seelannissa. Aiemmilla matkabudjeteille tästä on voinut vain haaveilla. Tai oikeastaan koko matkasta olisi voinut vain haaveilla ilman häälahjaksi saamiamme tukia!
Synkkä marraskuinen ilta muistuttaa siitä, miten käsittämättömän onnekkaassa asemassa sitä voikaan olla! On huomattavasti helpompi hymyillä lauttasaaren sillalla kasvoihin puskevaa sateisen rähmäistä viimaa vasten, kun mielessä välkkyy aamu-uinnit Filippiinien turkooseissa vesissä. Tästä pimeydestä ja synkkyydestä voi ajoittain jopa nauttia, kun tietää auringon ja kostean ihohuokosia hyväilevän lämpöaallon odottavan viimeistään viiden viikon päässä.
Babylonian rattaista hetkeksi irrottautumiselta odotan ainakin tiettyä mielen sisäisen hengityksen raikastumista, joutenoloa, kauniita paikkoja ja upeita ihmisiä. En tunne erityisesti tarvitsevani lomaa, sillä elämä täällä on varsin mielyttävää. Maisemanvaihdos vaan tuppaa tekemään hyvää pienille harmaille aivosoluille. Eteenkin niille, jotka saavat ihmisen hymyilemään.
S*
Viisi viikkoa lähtöön ja pitkään suunniteltu unelma alkaa lähestyä todentumista. Maailmanympäri reissulla riittää lentoja varattavaksi, joka tarkoittaa internetin sivustojen parissa surffailua silmien jo sumentuessa näin iltasella, puheluita, eri matkanjärjestäjien kilpailutuksia ja päivämäärien vääntelyitä ja kääntelyitä. Suuret linjat alkavat olla valmiina ja reitti kulkee filippiineiltä Uuteen Seelantiin, Tongalle, Chileen ja Kolumbian kautta kotiin. "Huikeeta!" Esa Saarisen lempiadjektiivia käyttääkseni.
Sen jälkeen, kun suuret linjat on suunniteltu alkaa sen selvittely mitä kussakin maassa voi ja kannattaa valitun ajan puitteissa tehdä. Liian tiukka aikataulu aiheuttaa ahdistusta ja liian löysä tuottaa huonon omantunnon niistä paikoista jotka jäävät näkemättä. Kiihkeään mieleen työntyy ajatus "kerran siellä nyt ollaan, niin miksei sitten käytäisi siellä ja täällä ja tuolla". Onneksi on sen verran päässyt maailmalla pyörimään, että loppujen lopuksi merkityksellistä on muutaman unelmapaikan löytäminen (joka tapahtuu lähes poikkeuksetta paikan päällä) sekä lokaalien, muiden reissareiden ja Karoliinan kanssa ajattomien hetkien jakaminen. Loppujen lopuksi suhtaudun suunnitelmiin kuten John Lennon kappaleessaan Beautiful Boy "Life is what happens to you while you're busy making other plans"
Kiitos kaikkien sukulaisten ja ystävien (jotka muodostanevat valtaosan mahdollisista lukijoista) unelmatukien, häämatkamme tulee olemaan hieman poikkeuksellinen yleisestä matkustustyylistämme. Tarjoituksena on sijoittaa mm. lähes omalla luksus-saarella vietettäviin ensimmäisiin päiviin ja mm. auton vuokraukseen Uudessa-Seelannissa. Aiemmilla matkabudjeteille tästä on voinut vain haaveilla. Tai oikeastaan koko matkasta olisi voinut vain haaveilla ilman häälahjaksi saamiamme tukia!
Synkkä marraskuinen ilta muistuttaa siitä, miten käsittämättömän onnekkaassa asemassa sitä voikaan olla! On huomattavasti helpompi hymyillä lauttasaaren sillalla kasvoihin puskevaa sateisen rähmäistä viimaa vasten, kun mielessä välkkyy aamu-uinnit Filippiinien turkooseissa vesissä. Tästä pimeydestä ja synkkyydestä voi ajoittain jopa nauttia, kun tietää auringon ja kostean ihohuokosia hyväilevän lämpöaallon odottavan viimeistään viiden viikon päässä.
Babylonian rattaista hetkeksi irrottautumiselta odotan ainakin tiettyä mielen sisäisen hengityksen raikastumista, joutenoloa, kauniita paikkoja ja upeita ihmisiä. En tunne erityisesti tarvitsevani lomaa, sillä elämä täällä on varsin mielyttävää. Maisemanvaihdos vaan tuppaa tekemään hyvää pienille harmaille aivosoluille. Eteenkin niille, jotka saavat ihmisen hymyilemään.
S*
